Eilen sunnuntaina vietettiin pienemmän prinsessan ensimmäistä syntymäpäivää. Päivänsankari oli ihan ihmeissään kaikesta hälinästä ja varsinkin paketeista. Teipit olisivat kiinnostaneet kaikkein eniten, ei edes paperit saaneet samaa suosiota.
Juhlapäivänsä kunniaksi neiti päätti ilahduttaa äitiä ja käveli useita metrejä ilman tukea <3
Kakku oli tällä kertaa aikamoinen väkerrys. Mielessä oli kyllä selkeä kuva siitä, millaisen haluan ja päälle tuleva koristekin onnistui hyvin (mitä nyt vähän halkeili kun siirsin pöydältä tuholaisten tieltä pois. Halkeamat eivät kyllä näkyneet ollenkaan). Sokerimassa ei vain suostunut käyttäytymään toivomallani tavalla ja kakun päällisestä tuli hieman rumannäköinen. Halkeilevaa massaa oli todella hankala siihen saada. Halkeilu johtui varmaankin siitä, että jouduin moneen kertaan kaulitsemaan, kun parilla ekalla kerralla se jäi totaalisesti alustaan kiinni ja kolmannella repesi kun yritin nostaa. Levy oli myös liian ohut, mutta eipä tullut mieleenkään, että sitä massaa olisi pitänyt olla pari pakettia pelkästään tuota kuorta varten.
Alkuperäinen idea on Pionilaakso-blogista, löytyy täältä. Kuva-aihe muuttui neitokaisen oman suosikkiohjelman hahmoksi ja tekstit muuttuivat ihan käytännön syistä, tämä äiti kun ei osannut kirjoittaa sitä tuohon päälle (tai kokeilin, mutta tuli niin hirveitä harakanvarpaita, ettei niitä kehdannu edes ajatella tuohon). Ihan ei ole mun kakku yhtä kaunis kuin Pionin, mutta vähän sinnepäin.
Tällainen kakuntekele meillä oli siis pöydässä:
Päälliset siis sokerimassaa, tuo ruskea valmista kaakaonmakuista. Lila itsevärjättyä. Apsi Deisi maalattu sokerimassalevyn päälle pastaväreillä ja kukat muoteilla sokerimassasta tehtyjä. Kakun sivut on meillä kermavaahtoa, en jaksanut enää alkaa taistelemaan sokerimassasta niitä.
Pohjat paistoin pienellä pellillä, joita satuin löytämään omasta
kaupastamme. Edullisiakin olivat, vajaa 3€/2 kpl, joten varmaankin niitä
haen vielä toisen parin kaappiin jemmaan :) Pohjana perussokerikakkutaikinaa, kolme levyä, jokainen kolmen munan taikina.
Toisessa välissä on äitini tekemää mustikkahilloa ja valkosuklaakermaa, toisessa välissä pakastemansikoita soseutettuna sekä samaa valkosuklaakermaa. Kostutus persikan makuisella kivennäisvedellä.
Kakku oli juuri sopivan makea, ei liian. Sokeroimattomat mansikat olivat just sopivia, ettei tullut liian sokerista. Tuo sokerimassa päällisessä hoitaa sen puolen aika tehokkaasti :D
Kahvipöydässä oli lisäksi puolukka-mantelimuffinsseja, kuorrutteena pastavärillä värjättyä valkosuklaakermaa. Koristeet edellisiltä synttäreiltä jääneitä sokerimassakukkia.
Ja hieman tuunattuja Jyväshyvän kaurakeksejä :)
Lisäksi paistoin kinkkupiirakan Pullahiiren ohjeella. Todella hyvää oli :)